Muista ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)) työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänäsi. Työttömäksi työnhakijaksi tulee ilmoittua myös, jos työllistyt vain osittain, mutta olet valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Pidä työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeiden mukaisesti.

Huom! Jos olet vähintään 55 vuotias ja jos sinut on irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ja jos aiot hakea muutosturvarahaa, tulee työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautua jo 60 vuorokauden sisällä irtisanomispäivästä. Lue lisää kohdasta Muutosturvaraha(avautuu uuteen ikkunaan).

Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta jälkikäteen neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voit kuitenkin lähettää liitteineen kassaan jo kahden täyden kalenteriviikon (ma-su) työttömyyden jälkeen. Tutustu etukäteen ansiopäivärahan saamisen edellytyksiin. Selvitä myös hakemustasi varten tarvittavat liitteet, jotta sinulle jää aikaa mahdollisten puuttuvien liitteiden hankkimiseen. Ansiopäivärahaa on haettava 3 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi.

Ansiopäivärahan maksaminen perustuu työttömyysturvalakiin (1290/2002). Katso myös Etuusoppaat osoitteessa www.tyj.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Ansiopäivärahan edellytykset

Ansiopäivärahan saaminen edellyttää pääsääntöisesti, että

• olet iältäsi 18–64-vuotias (65–68-vuotiaalle voidaan työttömyyspäivärahaa maksaa tietyissä poikkeustilanteissa, yleensä vain lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan oppilaitoksen toimintatauon ajalta). Päivärahaa voidaan maksaa 17-vuotiaalle, jos hän on suorittanut oppivelvollisuutensa tai hän on keskeyttänyt oppivelvollisuutensa suorittamisen oppivelvollisuuslaissa säädetyllä tavalla.
• haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa ja omavastuuaika voidaan ottaa ainoastaan ajalta, jolloin työnhaku on ollut voimassa ja jolta TE-toimisto on antanut esteettömän lausunnon.
• täytät jäsenyysehdon
• täytät työttömyyskassan jäsenenä ollessasi työssäoloehdon

Jos jäsenyys- tai työssäoloehto eivät täyty, selvitä Kelasta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), onko sinulla oikeutta peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

Jäsenyysehto

Oikeus ansiopäivärahaan edellyttää, että olet täyttänyt jäsenyysehdon.

Ansiopäivärahaoikeuden edellyttävä jäsenyysehto on:

• 26 viikkoa, jos viimeinen ansiopäivärahassa hyväksiluettava työssäoläoehtoviikko päättyy viimeistään 1.9.2024
• 12 kuukautta, jos työssäoloehtoon luetaan mukaan työtä, jonka olet tehnyt 2.9.2024 jälkeen

Myös toisen kassan jäsenyysaika lasketaan mukaan 26 viikkoon tai 12 kuukauteen, jos olet liittynyt jäseneksi kuukauden sisällä edellisen kassajäsenyyden päättymisestä. Jäsenyyden säilymisen ja ansiopäivärahan saamisen keskeinen ehto on, että olet maksanut jäsenmaksusi Opetus ja tiede -työttömyyskassan sääntöjen edellyttämällä tavalla. Lisätietoa kassaan liittymisestä ja jäsenmaksuista voit lukea kohdasta Jäsenyys.

Työssäoloehto

Oikeus ansiopäivärahaan edellyttää, että olet työttömyyskassan jäsenenä ollessasi täyttänyt työssäoloehdon. Tällä tarkoitetaan sitä, että sinulle pitää olla työttömyyskassan jäsenyysaikana kertynyt työhistoriaa vaaditun määrän verran, jotta oikeus ansiopäivärahaan voi syntyä.

Työssäoloehto 1.9.2024 asti

Jos viimeinen ansiopäivärahaoikeuden edellyttävä työssäoloehtoviikko päättyy viimeistään 1.9.2024, olet vielä vanhan lain piirissä.

Tällöin ansiopäivärahaoikeus edellyttää, että olet työttömyyskassan jäsenenä ollessasi ollut työttömyyttä lähinnä edeltävän 28 kuukauden aikana vähintään 26 kalenteriviikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa palkkatyössä, jossa

• työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa (esimerkiksi psykologit, varhaiskasvatuksen opettajat, tutkijat, informaatikot, kouluttajat) tai jos kyse on opetustyöstä oppilaitoksessa, vähintään 8 tuntia viikossa
• palkka on työehtosopimuksen mukainen tai jollei työehtosopimusta ole, vähintään 1399 euroa/kk kokoaikatyöstä vuonna 2024 (1331 euroa vuonna 2023)

Työssäoloehto 2.9.2024 alkaen

Jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan huomioida työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen, olet uuden lain piirissä. Euroistamisella tarkoitetaan sitä, että työssäoloehto kertyy tehtyjen työtuntien sijaan työstä maksettavan palkan perusteella.

Tällöin ansiopäivärahaoikeus edellyttää, että olet työttömyyskassan jäsenenä ollessasi ollut työttömyyttä lähinnä edeltävän 28 kuukauden aikana vähintään 12 kalenterikuukautta sellaisessa vakuutuksenalaisessa palkkatyössä, jossa

• työstä on maksettu palkkaa vähintään 930,00 euroa kalenterikuukauden aikana
• palkka on työehtosopimuksen mukainen tai jollei työehtosopimusta ole, vähintään 1399 euroa/kk kokoaikatyöstä vuonna 2024 (1331 euroa vuonna 2023)

2.9.2024 alkaen sellainen kalenterikuukausi kerryttää työssäoloehtoa kokonaisen kuukauden, jonka aikana sinulle on maksettu palkkaa työsuhteessa tehdystä työstä vähintään 930,00 euron verran.

Työssäoloehtoa voi kerryttää myös puolikkaina kuukausina. Jos kalenterikuukauden aikana maksettu palkka on alle 930,00 euroa, mutta vähintään 465,00 euroa, kertyy sinulle puolikas työssäoloehtoa täyttävä kuukausi. Kaksi puolikasta kuukautta kerryttävät yhden työssäoloehtokuukauden. Ansiopäivärahaoikeus voi siten kertyä esimerkiksi 8 kokonaisesta ja 8 puolikkaasta kuukaudesta. Puolikkaiden kuukausien ei tarvitse olla peräkkäin.

Työssäoloehdon kertyminen vanhan ja uuden työssäoloehdon yhdistelmänä

12 kuukauden työssäoloehtoon voidaan huomioida mukaan työssäoloehtoviikkoja, jotka ovat kertyneet ennen 2.9.2024. Tällöin nämä työssäoloehtoviikot muunnetaan työssäoloehtokuukausiksi siten, että

• 3-4 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa muodostavat yhden kokonaisen työssäoloehtokuukauden
• 1-2 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa muodostavat puolikkaan työssäoloehtokuukauden.

Työssäoloehdon kertymisen poikkeuksia

Alla on listattu tilanteita, joissa työssäoloehto kertyy tavanomaisesta poikkeavalla tavalla.

Kertyneen työssäoloehdon menettäminen

Jo kertyneen työssäoloehdon menetät seuraavissa tilanteissa:

• Olet poissa työmarkkinoilta yli 6 kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. (Hyväksyttäviä syitä eivät ole esimerkiksi itsenäinen työnhaku ilman, että olisit työnhakijana TE-toimistossa, oleskelu ulkomailla ilman työ- tai opiskelupaikkaa tai palkaton virkavapaa, jos et virkavapaan aikana ole työssä muulla työnantajalla, opiskelemassa tms.)
• Toimit päätoimisena yrittäjänä yli 18 kuukautta.
• Työttömyyskassaa vaihtaessasi vanhan ja uuden työttömyyskassan jäsenyyksien väliin jää yli kuukauden katkos, jolloin et ole kummankaan kassan jäsen.

Näissä tilanteissa työttömyyskassa voi maksaa päivärahaa vasta, kun olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen.

Muuta huomioitavaa työssäoloehdosta

Työssäoloehto voi täyttyä useammasta työjaksosta (myös lyhyistä sijaisuuksista) ja sitä voi kerryttää muukin palkkatyö kuin oman alasi työ. Palkallinen vuosiloma voi kerryttää työssäoloehtoa, jos sen perusteena oleva työaika (1.9.2024 asti) tai siitä maksettava palkka (2.9.2024 alkaen) täyttää yllä mainitut ehdot.

Toimeksiantosuhteessa tehty työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, kuten ei muukaan yritystoiminta. Mikäli työssäoloehtoa kerryttävää aikaa on enemmän kuin minimimäärä, huomioidaan siitä pääsääntöisesti uusimmat. Päivärahasi määritellään työssäolehtoa kerryttävän työn ansioiden perusteella (katso lisätietoa kohdasta Ansiopäivärahan määrä).

Normaalia 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää työttömyysturvalain mukaisesta hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Tällöin vaaditun jäsenyys- ja työssäoloehdon pituus saattaa muuttua.

Tarkastelujakson pidentäminen ja työssäoloehdon pituus

Normaalia 28 kuukauden (eli 2 v 4 kk) tarkastelujaksoa voidaan pidentää työttömyysturvalain mukaisesta hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat mm. päätoiminen opiskelu, sairauspäiväraha/osasairauspäiväraha, lapsen syntymä ja enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, asevelvollisuus ja siviilipalvelus. Hyväksyttävä syy pidentää tarkastelujaksoa kestonsa mukaisesti (esimerkiksi 5 kuukauden vanhempainrahakausi pidentää 28 kuukauden tarkastelujakson 33 kuukauteen, jolloin vanhempainvapaan aika hypätään tarkastelussa yli).

• Jos viimeinen työssäoloehtoa kerryttävä viikko on ajalta ennen 30.12.2013, jäsenyys- ja työssäoloehto ovat 34 kalenteriviikkoa.
• Jos viimeinen työssäoloehtoa kerryttävä viikko on ajalta ennen 31.12.2009, etkä ole koskaan saanut ansio- tai peruspäivärahaa, jäsenyys- ja työssäoloehto ovat 43 kalenteriviikkoa.

Työssäoloehtoon ei pääsääntöisesti huomioida työtä, jonka aikana olet ollut esim. osittaisella hoitovapaalla tai saanut osasairauspäivärahaa tai osittaista työkyvyttömyyseläkettä tai josta sinulle on maksettu alennettua sairausajan palkkaa. Tällaisten tilanteiden aikana tehty työ voidaan kuitenkin ottaa huomioon tarkastelujaksoa pidentävänä enintään 7 vuoden ajalta.

Työssäoloehdon täyttyminen uudelleen

Työssäoloehdon täyttyminen tutkitaan, kun tulet ensimmäistä kertaa ansiopäivärahan hakijaksi. Tämän jälkeen työssäoloehdon kertymistä seurataan hakemustesi ja lähettämiesi liitteiden perusteella. Työssäoloehto täyttyy uudelleen, kun sinulle on kertynyt edellisen työssäoloehdon täyttymisen jälkeen riittävästi uutta työssäoloehdon täyttävää työtä (2.9.2024 alkaen 12 kuukautta).

Työssäoloehto voi täyttyä uudelleen osa-aikatyöstä tai satunnaisista töistä samalla, kun saat soviteltua päivärahaa. Se voi myös täyttyä uudelleen, jos palaat tauon jälkeen ansiopäivärahan hakijaksi. Jos työssäoloehto täyttyy uudelleen, alkaa ansiopäivärahan enimmäisaika alusta. Lisäksi saatetaan asettaa omavastuuaika ja määritellä uudelleen päivärahan taso. Jos työssäoloehto ei täyty uudelleen, voidaan ansiopäivärahan maksamista jatkaa aiemman ansiopäivärahaoikeuden perusteella.

Työssäoloehto voi kertyä työllistymistä edistävän palvelun aikana normaalisti esim. osa-aikatyössä. Jos työssäoloehto täyttyy uudelleen omaehtoisten opintojen tai työvoimakoulutuksen aikana, alkaa ansiopäivärahan enimmäisaika alusta vasta koulutusjakson päätyttyä. Koska ansiopäivärahaoikeutta ei ole mahdollista uusia kesken koulutusjakson, kannattaa tarkistaa ennen koulutuksen aloittamista, miten pitkälle ansiopäivärahan enimmäismaksuaika riittää. Enimmäismaksuajan päätyttyä voit hakea Kelasta työmarkkinatukea.

Ansiopäivärahan rajoitukset

Ansiopäivärahaa ei makseta, jos:

Päivärahaan ei ole oikeutta myöskään ajalta, jolta saat:

Katso myös kohta Sosiaalietuuksien vaikutus.

Lomakorvaus

Lomakorvaus tarkoittaa korvausta, joka maksetaan, jos et ole pitänyt kertyneitä vuosilomia työsuhteen aikana.

Lomakorvaus jaksotetaan, jos se maksetaan sellaisesta yli kaksi viikkoa kestäneestä kokoaikatyöstä, joka päättyy 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Lomakorvauksen jaksotus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Jos työnantaja maksaa työsuhteen päättyessä lomakorvausta pitämättömistä vuosilomista, jaksotetaan lomakorvaus, jolloin ansiopäivärahan maksaminen estyy jaksotusajalta. Lomakorvaus jaksotetaan myös silloin, jos se on maksettu jokaisen palkanmaksun yhteydessä jo työsuhteen kuluessa.

Lomakorvauksen jaksotusaika alkaa lähtökohtaisesti työsuhteen päättymisestä. Jaksotus tapahtuu laskennallisen päiväpalkan perusteella. Jaksotusaika lasketaan jakamalla lomakorvauksen määrä päiväpalkalla, jolloin saadaan jaksotuspäivien lukumäärä. Jaksotuksessa huomioidaan vain arkipäivät (ma-pe).

Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät voi kulua yhtä aikaa, joten jaksotusajan jälkeen voi tulla vielä asetettavaksi omavastuuaika, jonka ajalta päivärahaa ei makseta. TE-toimiston asettama karenssi ja lomakorvauksen jaksotus voivat sen sijaan kulua yhtä aikaa.

Osa-aikatyöstä tai enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan päivärahassa maksupäivän perusteeella.

Ansiopäivärahan kesto

Ansiopäivärahakauden kesto riippuu iästäsi ja työhistoriasi kestosta työttömyyden alkaessa.

Päivärahaa voidaan maksaa

Kolmen vuoden työhistoriaa laskettaessa huomioon voidaan ottaa mukaan kaikki yli 17-vuotiaana tehdyt palkkatyösi.

Viiden vuoden työhistoriaa laskettaessa enimmäisaikaa koskevan ikäedellytyksen ja viiden vuoden työhistorian tulee olla täyttynyt ennen työssäoloehdon täyttymistä. Työhistoriaksi lasketaan kaikki se työ, josta sinulle on karttunut eläkettä palkansaajana tai yrittäjänä 18-vuotiaasta lukien.

Päivärahan enimmäisajan päätyttyä voit hakea Kelasta työmarkkinatukea.

Päivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa (ma-pe, myös arkipyhät). Ollessasi kokonaan työttömänä enimmäisaikalaskuriin kertyy yksi päivä/maksettu päivä. Jos saat soviteltua päivärahaa, kertyy enimmäisaikalaskuriin päiviä samassa suhteessa kuin mitä maksettu päiväraha on täyteen päivärahaan verrattuna

Ikääntyvillä työnhakijoilla voi enimmäiskeston täytyttyä olla oikeus ansiopäivärahan lisäpäiviin. Lue lisäpäiväoikeudesta Ikääntyvän työttömyysturva(avautuu uuteen ikkunaan) -osiosta.