Siirry sisältöön
Haku
Kirjaudu Openettiin
Haku

Vuorotteluvapaa

Vuorottelukorvaus

Nykyinen vuorotteluvapaalaki on ollut voimassa vuodesta 2016 lähtien. Vuorotteluvapaasta sovitaan ensisijaisesti työnantajan kanssa mutta vuorottelukorvausta haetaan aina työttömyyskassalta.

HUOM! Hallitusohjelmassa on esitetty, että vuorotteluvapaasta luovuttaisiin 1.8.2024 alkaen. Lue asiasta lisää kotisivujemme erillisestä Lakimuutokset 2024 -osiosta, jonne pääset alla olevasta painikkeesta.

Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää yhtäjaksoisesti ja yhteensä enintään 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaata ei voi jaksottaa, vaan se on pidettävä yhdenjaksoisesti.

Vuorottelukorvauksen edellytykset

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa

  • työntekijä siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja
  • työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto) työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

Vuorotteluvapaan ajaksi palkattavan työntekijän tai työntekijöiden yhteisen työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituinen. Vuorotteluvapaan sijaisen työttömyydelle on asetettu laissa työttömyyden kestoa koskevia edellytyksiä. Lisätietoja tästä saat työ- ja elinkeinotoimistosta.

Voidaksesi jäädä vuorotteluvapaalle sinun tulee tehdä kirjallinen vuorottelusopimus työnantajasi kanssa. Vuorottelusopimus on toimitettava TE-toimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista. Lisäksi TE-toimistolle tulee toimittaa kopio sijaisen työsopimuksesta sekä palkkatodistus viimeisen 13 kuukauden ajalta (mahdolliset palkattomat jaksot eriteltyinä). TE-toimisto tutkii hakijan oikeuden jäädä vuorotteluvapaalle sekä hakijan/perheen mahdollisen yritystoiminnan vaikutuksen, ja antaa näistä lausunnon kassalle.

Vuorotteluvapaalle pääsy edellyttää, että

  • sinulla on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut eläkevakuutettua työhistoriaa vähintään 20 vuotta
  • kokoaikainen eli yli 75-prosenttinen työssäolosi ja palvelusuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo, joihin luetaan myös perhevapaista johtuvat palkattomat jaksot (esim. isyysloma). Palkattomia poissaolopäiviä kerryttävät myös mm. lomautus, opintovapaa ja luottamustoimen hoitamista varten otettu palkaton päivä, vaikka näiden päivien ajalta saisitkin jotakin korvausta poisjääneen palkan tilalle. Sairaudesta johtuvia palkattomia jaksoja ei kuitenkaan lueta mukaan palkattomiin poissaolopäiviin.

Vuorotteluvapaalle jääville on yläikäraja. Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Työhistoria edellytys

Vuorotteluvapaalle jäädessäsi sinun tulee täyttää 20 vuoden työhistoriavaatimus ennen vapaalle jäämistä.

Työhistoriatiedot on hyvä selvittää heti aluksi, koska työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa vuorotteluvapaata koskevan lausunnon ja hakija aloittaa vuorotteluvapaan jo ennen kuin työttömyyskassa tutkii vuorottelukorvauksen maksamisen edellytykset. Jos tällöin ilmenee, että työssäoloaikasi ei riitä, ei myöskään etuutta makseta. Erityisen tärkeää työhistorian ennakkoselvittäminen on, jos olet epävarma, täyttyykö vähimmäisvaatimus eli 20 vuotta työhistoriaa.

Työhistorian riittävyyden selvittämistä on itse pyydettävä Opetus ja tiede -työttömyyskassalta, ja pyynnön voit esittää kirjallisesti Openetin kautta, kirjeellä tai sähköpostilla. Siinä tulee mainita syntymäaika, vuorotteluvapaan suunniteltu alkamisajankohta sekä voimassa oleva kotiosoite. Työttömyyskassa pyytää suoraan Eläketurvakeskukselta (ETK) eläkerekisteritiedot vuorotteluvapaalaissa vaaditun työhistorian laskemista varten.

Työhistoriaksi lasketaan kaikki se työ, josta sinulle on karttunut eläkettä palkansaajana tai yrittäjänä 18-vuotiaasta lukien. 31.12.2006 asti työhistoria lasketaan eläkerekistereistä työsuhteiden keston perusteella, mukaan lukien myös alle 18-vuotiaana tehty työ. 1.1.2007 lukien työhistoria kertyy vuosiansioiden perusteella, ei kalenteriaikana.

Ulkomailla tehty työ voidaan nykyisin laskea mukaan vuorotteluvapaan perusteena olevaan työhistoriaan. Tämä koskee kuitenkin vain toisessa EU-maassa, ETA-alueella tai muussa sopimusmaassa tehtyä työtä. Lisäksi lähetettynä työntekijänä tehty työ suomalaisen työnantajan palveluksessa luetaan työhistoriaan riippumatta siitä, missä maassa työ on tehty. Toisessa EU- tai ETA-maassa tehty työ osoitetaan työntekovaltion viranomaisen antamalla todistuksella. Lähetettynä työntekijänä tehty työ näkyy suoraan ETK:n rekisterissä.

Työhistorian riittävyyttä laskettaessa työhistoriaan rinnastetaan myös työsuhteen aikainen ns. perhevapaiden aika (äitiys- ja isyysloma sekä hoitovapaa) niiltä osin, kun perhevapailta ei ole kertynyt eläkettä. Myös varusmies- ja siviilipalvelusaika huomioidaan työhistoriaa laskettaessa. Perhevapaita ja varusmies- tai siviilipalveluaikaa eli nk. rinnasteista aikaa voi työhistoriaan sisältyä enintään neljännes eli 5 vuotta.

Vuorotteluvapaata uusittaessa uutta työhistoriaa tulee olla 5 vuotta (60 täyttä kalenterikuukautta) aikaisemman vapaan päättymisestä. Työttömyyskassa tarkastaa työhistoriavaatimuksen ETK-rekisteristä. 1.1.2007 lukien työhistoria kertyy vuosiansioiden perusteella, ei kalenteriaikana.

Vuorottelukorvauksen rajoitukset

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta siltä ajalta, jolloin

  • saat vuorotteluvapaan osapuolena olevalta työnantajaltasi palkkaa
  • suoritat varusmies- tai siviilipalvelusta
  • olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun työnantajan palveluksessa
  • harjoitat päätoimista yritystoimintaa
  • saat työttömyysturvalain mukaisia etuuksia
  • saat sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa tai sinulle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi

Vuorottelukorvausta ei makseta siltä vuorottelusopimuksen mukaiselta ajalta, jolle ei ole palkattu sijaista. Vuorottelukorvausta maksetaan kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukaan, jos sijaisen työsuhde päättyy jostain syystä kesken vapaan eikä TE-toimistolla ole tarjota toista sijaista.

Kun saat vuorottelukorvausta, sinulla ei ole oikeutta opintotukeen.

Jos olet ollut aikaisemmin vuorotteluvapaalla, voit jäädä uudelleen vuorotteluvapaalle, jos olet ollut edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen työssä vähintään 5 vuotta (60 täyttä kalenterikuukautta).

Vuorottelukorvauksen suuruus

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon.

Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltävien 52 viikon tai 12 täyden kuukauden veronalaisista ansiotuloista, pois lukien lomaraha ja mahdollinen lomakorvaus. Palkkakertymästä vähennetään myös lakisääteistä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua vastaava osuus. Vuonna 2024 vähennys on 3,76%.

Soviteltu vuorottelukorvaus

Vuorotteluvapaan aikana maksetun osa-aikatyön tai satunnaisen työn työtulo huomioidaan palkan maksupäivän mukaiselle vuorottelukorvausjaksolle. Työn aloittamisesta on ilmoitettava kassalle heti työn alkaessa muutosilmoituksella tai Openetin kautta viestit-toiminnolla. Ilmoita myös arvioitu palkan maksupäivämäärä. Lähetä kopio palkkalaskelmastasi sitten, kun palkka maksetaan sinulle.

Omalle työnantajallesi tehdystä työstä tulee lähettää työnantajan todistus työpäivistä. Näiltä päiviltä ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen, mutta vuorotteluvapaasi kuluu kuitenkin ja jatkuu sen jälkeen alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Myös saman kunnan/kaupungin palveluksessa tehty työ katsotaan omalle työnantajalle tehdyksi työksi.

Sivutoimisen yritystoiminnan (mukaan lukien maa- tai metsätilan omistus) tulot sovitellaan yleensä viimeksi vahvistetun henkilökohtaisen verotuksen verotuspäätöksen ja sen erittelyosan tietojen mukaisesti. Yritystoiminnasta tarvitaan aina TE-toimiston työvoimapoliittinen lausunto, joten jos sinulla on yritystoimintaa tai omistat maa- tai metsätilan, ilmoita asiasta TE-toimistolle jo ennen vuorotteluvapaasi alkamista. Jos yritystoimintasi on päätoimista, et voi saada vuorottelukorvausta.

Työtulojen vaikutus vuorottelukorvaukseen

Saamastasi bruttoansiosta 35 % vähentää maksujakson täysimääräistä vuorottelukorvausta, kun vuorottelukorvauksen taso on 70 % työttömyyspäivärahasta. Vuorottelukorvauksessa ei ole ansiopäivärahan sovittelun suojaosaa.

Vuorottelukorvauksessa tulot sovitellaan samalla tavalla kuin ansiopäivärahassa, mutta siihen ei sovelleta suojaosaa. Puolet soviteltavasta tulosta vähentää ansiopäivärahan määrää, ja tästä summasta sovitellun vuorottelukorvauksen määrä on 70%. Sovitellun vuorottelukorvauksen määrä saadaan siis käyttämällä laskukaavaa:

(täysi ansiopäiväraha – soviteltava tulo * 0,5) * 0,7

Esimerkiksi:
Hakijan täysi ansiopäiväraha = 85,00e/pv
Työtulot hakujaksolla = 300,00e/kk eli 300e / 21,5 = 13,95e/pv

-> Soviteltu vuorottelukorvaus = (85,00e – 0,5 * 13,95e) * 0,7 = 54,62e/pv

Täysi vuorottelukorvaus on 70% täydestä ansiopäivärahasta eli: 85,00e * 0,7 = 59,50e/pv

Työtulon ollessa 300,00e/kk, vähentää se täyden vuorottelukorvauksen määrää 35% eli yhteensä 300e * 0,35 = 105e/kk

Tällöin täyden vuorottelukorvauksen ja sovitellun vuorottelukorvauksen erotus on kuukaudessa:

(59,50e – 54,62e) * 21,5 = 105e (pyöristettynä)

Vuorottelukorvaus ja sosiaalietuudet

Jotkin vuorotteluvapaan aikana saamasi lakisääteiset etuudet, kuten Kelan kotihoidon tuki, vähentävät vuorottelukorvauksesi määrää.

Lasten kotihoidon tuki on perhekohtainen etuus, joka yleensä vähennetään vuorottelukorvauksen saajan päivärahasta. Kotihoidon tukea ei kuitenkaan vähennetä, jos kotihoidon tuki maksetaan puolisollesi, joka hoitaa lasta kotona kokopäiväisesti eikä hänellä tämän vuoksi olisi oikeutta saada työttömyysetuutta. Jos puolisosi on työtön ja kotihoidon tuki maksetaan hänelle, vähennetään se puolisosi työttömyyspäivärahasta.

Vuorottelukorvaustasi eivät kuitenkaan vähennä esim. sinulle maksettava asumistuki, toimeentulotuki, omaishoidon tuki, lapsilisä tai perhe-eläke.

Ilmoita aina työttömyyskassalle, jos saat tai olet hakenut jotain sosiaalietuutta.

Vuorottelukorvauksen hakeminen ja maksaminen

Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassalta sähköisen palvelun (Openetin) kautta tai postitse lähetettävällä lomakkeella, jonka saat työ- ja elinkeinotoimistosta tai kassan kotisivuilta Lomakkeet(avautuu uuteen ikkunaan) -kohdasta.

Hakemus tulee jättää viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vapaan alkamisesta lukien. Toisin kuin ansiopäivärahaa haettaessa voit lähettää vuorottelukorvaushakemuksen työttömyyskassaan myös etukäteen eli ennen vapaan alkamista. Päätös korvausoikeudesta ja korvauksen suuruudesta voidaan antaa kuitenkin vasta sen jälkeen, kun vapaasi on alkanut.

Ensimmäisen hakemuksen jälkeen ei toimiteta jatkohakemuksia, kuten ansiopäivärahassa, mutta kassalle tulee ilmoittaa vuorottelukorvaukseen vaikuttavista muutoksista välittömästi (esimerkiksi työllistymisestä).

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan kopio vuorottelusopimuksesta. Jos sinulla tai perheenjäsenelläsi on yritystoimintaa, tarvitaan kopio viimeksi vahvistetusta verotuspäätöksestä sekä työ- ja elinkeinotoimiston esteetön lausunto yritystoiminnasta. Jos yritystoiminnan ajalta ei vielä ole verotuspäätöstä käytettävissä, tulee toimittaa kopio kirjanpidosta toiminnan ajalta.

Saamme palkkatietoja tulorekisteristä 1.1.2020 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että sinun ei lähtökohtaisesti tarvitse liittää palkkatodistusta vuorottelukorvaushakemukseen. Jos tulorekisterissä ei ole hakemuksen käsittelyä varten tarvittavia tietoja,  pyydämme näitä tietoja palkanlaskijalta tai sinulta itseltäsi. Jos sinulla on ollut esimerkiksi sairaudesta johtuvaa palkatonta tai osapalkkaista aikaa vuorotteluvapaata edeltävän 12 kuukauden aikana, kannattaa asiasta toimittaa selvitys (esimerkiksi palkkatodistus tai palkkalaskelma, josta näkyy palkaton/osapalkkainen ajanjakso ja palkan määrä). Huomioithan, että jos toimitat palkkatodistuksen hakemuksesi liitteeksi, voi sen toimittaa vasta, kun vuorotteluvapaata edeltävän kuukauden palkkasi on maksettu.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle, joka tekee korvauksesta kirjallisen päätöksen ja maksaa korvauksen.  Ota yhteyttä Te-toimistoon hyvissä ajoin ja tarkista tarvittavat liitteet, jotka pitää toimittaa Te-toimistoon.

Vuorottelukorvauksen verotus

Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa. Verottaja toimittaa kassalle 1.2. alkaen jäsentemme palkan mukaiset ennakonpidätystiedot. Kotiin saamaasi verokorttia ei tarvitse toimittaa kassalle. Jos olet liittynyt kassan jäseneksi kesken vuoden, tarkistathan Openetin Omat tiedot -osiossa, että olemme saaneet verotietosi.

Käytämme etuuden maksussa palkkasi mukaista ennakonpidätysprosenttia. Prosentti on kuitenkin vähintään 25%, vaikka veroprosenttisi olisikin tätä pienempi.

Voit halutessasi tilata etuutta varten olevan muutosverokortin, jolloin vero pidätetään siinä olevien prosenttien mukaisesti. Etuutta varten olevan muutosverokortin saat tilattua verottajan sähköisessä OmaVero-palvelussa. Valitse palvelussa etuuden maksajaksi ”Opetus ja tiede Tk”, jolloin verokortin tiedot tulevat automaattisesti kassalle, yleensä aikaisintaan seuraavana työpäivänä.

Lisätietoja etuuden verotuksesta saat verohallinnon verkkosivuilta.(siirryt toiseen palveluun)

Vuorottelukorvauksen maksaminen

Vuorottelukorvausta maksetaan takautuvasti neljän kalenteriviikon maksujaksoissa. Ensimmäinen maksujakso voi olla lyhemmältä tai pidemmältä ajalta riippuen käsittelytilanteesta. Korvauksen maksupäivä on maksujakson päättymistä seuraavan viikon jälkeisenä keskiviikkona.

Kalenterikuukauden maksujaksoa käytetään, jos saat kuukausittain jotain sosiaalietuutta tai jos sinulla on työtuloa osa-aikaisesta työstä tai tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Korvauksen maksupäivä on tällöin kuukauden viimeisestä päivästä lukien kahden pankkipäivän kuluttua.

Vuorotteluvapaan pidentäminen

Jos haluat pidentää vuorotteluvapaan kestoa, on siitä sovittava kirjallisesti ja pidennyssopimus on oltava TE-toimistossa kaksi kuukautta ennen alun perin sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Lähetä lisäksi kassalle kopio pidennyssopimuksesta.