Muista ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)) työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänäsi. Työttömäksi työnhakijaksi tulee ilmoittua myös, jos työllistyt vain osittain, mutta olet valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Pidä työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeiden mukaisesti.

Huom! Jos olet vähintään 55 vuotias ja jos sinut on irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ja jos aiot hakea muutosturvarahaa, tulee työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautua jo 60 vuorokauden sisällä irtisanomispäivästä. Lue lisää kohdasta Muutosturvaraha(avautuu uuteen ikkunaan).

Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta jälkikäteen neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voit kuitenkin lähettää liitteineen kassaan jo kahden täyden kalenteriviikon (ma-su) työttömyyden jälkeen. Tutustu etukäteen ansiopäivärahan saamisen edellytyksiin. Selvitä myös hakemustasi varten tarvittavat liitteet, jotta sinulle jää aikaa mahdollisten puuttuvien liitteiden hankkimiseen. Ansiopäivärahaa on haettava 3 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi.

Ansiopäivärahan maksaminen perustuu työttömyysturvalakiin (1290/2002). Katso myös Etuusoppaat osoitteessa www.tyj.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Ansiopäivärahan edellytykset

Ansiopäivärahan saaminen edellyttää pääsääntöisesti, että

• olet iältäsi 18–64-vuotias (65–68-vuotiaalle voidaan työttömyyspäivärahaa maksaa tietyissä poikkeustilanteissa, yleensä vain lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan oppilaitoksen toimintatauon ajalta). Päivärahaa voidaan maksaa 17-vuotiaalle, jos hän on suorittanut oppivelvollisuutensa tai hän on
  keskeyttänyt oppivelvollisuutensa suorittamisen oppivelvollisuuslaissa
  säädetyllä tavalla.
• haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa ja omavastuuaika voidaan ottaa ainoastaan ajalta, jolloin työnhaku on ollut voimassa ja jolta TE-toimisto on antanut esteettömän lausunnon.
• olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa.
• olet työttömyyskassan jäsenenä ollessasi täyttänyt työssäoloehdon.

Jos jäsenyys- tai työssäoloehto eivät täyty, selvitä Kelasta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), onko sinulla oikeutta peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

Jäsenyys- ja työssäoloehto

Oikeus ansiopäivärahaan voi syntyä vain, jos olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa ja olet jäsenenä ollessasi täyttänyt työssäoloehdon.

Jäsenyyden säilymisen ja ansiopäivärahan saamisen keskeinen ehto on, että olet maksanut jäsenmaksusi Opetus ja tiede työttömyyskassan sääntöjen edellyttämällä tavalla. Lisätietoa kassaan liittymisestä ja jäsenmaksuista voit lukea kohdasta Jäsenyys.

Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun olet työttömyyskassan jäsenenä ollessasi ollut työttömyyttä lähinnä edeltävän 28 kuukauden aikana vähintään 26 kalenteriviikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa palkkatyössä, jossa

• työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa (esimerkiksi psykologit, varhaiskasvatuksen opettajat, tutkijat, informaatikot, kouluttajat) tai jos kyse on opetustyöstä oppilaitoksessa, vähintään 8 tuntia viikossa
• palkka on työehtosopimuksen mukainen tai jollei työehtosopimusta ole, vähintään 1399 euroa/kk kokoaikatyöstä vuonna 2024 (1331 euroa vuonna 2023)

Työssäoloehto voi kertyä tästä poikkeavalla tavalla luovan ja esityksellisen alan töissä, palkkatukityön aikana sekä 60 vuotta täyttäneillä työllistymistä edistävässä palvelussa, jos palvelu on järjestetty työllistämisvelvoitteen perusteella.

Työssäoloehto voi täyttyä useammasta työjaksosta (myös lyhyistä sijaisuuksista) ja sitä voi kerryttää muukin palkkatyö kuin oman alasi työ. Palkallinen vuosiloma voi kerryttää työssäoloehtoa, jos sen perusteena oleva työaika täyttää yllä mainitut ehdot. Toimeksiantosuhteessa tehty työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, kuten ei muukaan yritystoiminta. Mikäli työssäoloehtoa kerryttäviä kalenteriviikkoja on enemmän kuin minimimäärä, huomioidaan niistä pääsääntöisesti uusimmat. Päivärahasi määritellään näiden viikkojen ansioiden perusteella (katso lisätietoa kohdasta Ansiopäivärahan määrä).

Normaalia 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää työttömyysturvalain mukaisesta hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Tällöin vaaditun jäsenyys- ja työssäoloehdon pituus saattaa muuttua.

Jo kertyneen työssäoloehdon menetät seuraavissa tilanteissa:

• Olet poissa työmarkkinoilta yli 6 kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. (Hyväksyttäviä syitä eivät ole esimerkiksi itsenäinen työnhaku ilman, että olisit työnhakijana TE-toimistossa, oleskelu ulkomailla ilman työ- tai opiskelupaikkaa tai palkaton virkavapaa, jos et virkavapaan aikana ole työssä muulla työnantajalla, opiskelemassa tms.)
• Toimit päätoimisena yrittäjänä yli 18 kuukautta.
• Työttömyyskassaa vaihtaessasi vanhan ja uuden työttömyyskassan jäsenyyksien väliin jää yli kuukauden katkos, jolloin et ole kummankaan kassan jäsen.

Näissä tilanteissa työttömyyskassa voi maksaa päivärahaa vasta, kun olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen.

Työssäoloehdon kertyminen opetusalalla

Ansiopäivärahaoikeuden syntyminen edellyttää yleensä, että viikoittainen työaika on ollut vähintään 18 tuntia. Työttömyyskassamme jäsenistä esimerkiksi psykologeihin, tutkijoihin, informaatikkoihin ja varhaiskasvatuksen opettajiin sovelletaan tätä työaikavaatimusta.

Jos työskentelet opetustehtävässä oppilaitoksessa, työssäoloehtoa kerryttävät kalenteriviikot, joilla työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta tuntimäärästä. Yleensä tämä niin sanottu päätoimisuuden raja on 16 tuntia, jolloin työssäoloehtoon voidaan lukea viikot, joilla palkanmaksun perusteena oleva työaika on ollut vähintään 8 tuntia. Myös aloilla, joilla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, rajana käytetään kahdeksaa tuntia.

Tuntipalkkaisilla opettajilla seurataan tosiasiassa tehtyjä tunteja. Kuukausipalkkaisen opettajan katsotaan viikoittain tekevän tuntimäärän, johon kuukausipalkka perustuu.

Opetustyöksi oppilaitoksessa luetaan muun muassa peruskoulussa, lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, teknillisissä oppilaitoksissa, kansalaisopistoissa, aikuislukioissa, korkeakouluissa ja yliopistossa tehtävä opetustyö, jossa noudatetaan jotain opetusalan työehtosopimusta. Sitä vastoin esimerkiksi konsultointia ja koulutustoimintaa harjoittavan yhtiön palveluksessa tehty opetus- tai koulutustyö ei ole oppilaitoksessa tehtyä, joten siihen sovelletaan 18 tunnin työaikarajaa.

Työssäoloehdon kertyminen luovan ja esityksellisen alan töissä

Työsuhteessa, jossa luovan tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva, työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, jona tästä työstä saatu verotettava tulo on vähintään 325,34 euroa (v. 2024). Luovaa ja esityksellistä työtä ovat esimerkiksi muusikon, näyttelijän, tanssijan, ohjaajan ja toimittajan tehtävät.

Työssäoloehdon kertyminen palkkatukityössä ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta

Jos palkkatuettu työ on alkanut 1.1.2017 tai myöhemmin, palkkatukityö kerryttää työssäoloehtoa 75 %:lla kestostaan. 26 viikon työssäoloehdon täyttymiseen vaaditaan siis 35 viikkoa palkkatukityötä. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella. Tällöin palkkatukityö kerryttää työssäoloehtoa koko kestollaan.

Ennen 1.1.2017 alkaneet palkkatukityöt kerryttävät työssäoloehtoa koko kestollaan. Poikkeuksena ne ennen 30.12.2013 alkaneet palkkatukityöt, joissa maksettiin korkeinta korotettua palkkatukea. Näissä tapauksissa vain puolet työviikoista kerryttää työssäoloehtoa.

Niiltä osin, joilta palkkatukityötä ei voida lukea työssäoloehtoon, pidentää se 28 kuukauden tarkastelujaksoa.

Työssäoloehto voi kertyä työllistymistä edistävästä palvelusta vain siinä tapauksessa, että olet täyttänyt 60 vuotta ja työllistymistä edistävä palvelu on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella.

Tarkastelujakson pidentäminen ja työssäoloehdon pituus

Normaalia 28 kuukauden (eli 2 v 4 kk) tarkastelujaksoa voidaan pidentää työttömyysturvalain mukaisesta hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat mm. päätoiminen opiskelu, sairausloma, lapsen syntymä ja enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, asevelvollisuus ja siviilipalvelus. Hyväksyttävä syy pidentää tarkastelujaksoa kestonsa mukaisesti (esimerkiksi 5 kuukauden vanhempainrahakausi pidentää 28 kuukauden tarkastelujakson 33 kuukauteen, jolloin vanhempainvapaan aika hypätään tarkastelussa yli).

• Jos viimeinen työssäoloehtoa kerryttävä viikko on ajalta ennen 30.12.2013, jäsenyys- ja työssäoloehto ovat 34 kalenteriviikkoa.
• Jos viimeinen työssäoloehtoa kerryttävä viikko on ajalta ennen 31.12.2009, etkä ole koskaan saanut ansio- tai peruspäivärahaa, jäsenyys- ja työssäoloehto ovat 43 kalenteriviikkoa.

Työssäoloehtoon ei pääsääntöisesti huomioida työtä, jonka aikana olet ollut esim. osittaisella hoitovapaalla tai saanut osasairauspäivärahaa tai osittaista työkyvyttömyyseläkettä tai josta sinulle on maksettu alennettua sairausajan palkkaa. Tällaisten tilanteiden aikana tehty työ voidaan kuitenkin ottaa huomioon tarkastelujaksoa pidentävänä enintään 7 vuoden ajalta.

Työssäoloehdon täyttyminen uudelleen

Työssäoloehdon täyttyminen tutkitaan, kun tulet ensimmäistä kertaa ansiopäivärahan hakijaksi. Tämän jälkeen työssäoloehdon kertymistä seurataan hakemustesi ja lähettämiesi liitteiden perusteella. Työssäoloehto täyttyy uudelleen, kun sinulle on kertynyt edellisen työssäoloehdon täyttymisen jälkeen 26 uutta työssäoloehdon täyttävää viikkoa.

Työssäoloehto voi täyttyä uudelleen osa-aikatyöstä tai satunnaisista töistä samalla, kun saat soviteltua päivärahaa. Se voi myös täyttyä uudelleen, jos palaat tauon jälkeen ansiopäivärahan hakijaksi. Jos työssäoloehto täyttyy uudelleen, alkaa ansiopäivärahan enimmäisaika alusta. Lisäksi saatetaan asettaa omavastuuaika ja määritellä uudelleen päivärahan taso. Jos palaat hakijaksi tauon jälkeen, tulee sinun toimittaa palkka- ja työtiedot hakemusten väliseltä ajalta. Jos työssäoloehto ei täyty uudelleen, voidaan ansiopäivärahan maksamista jatkaa aiemman ansiopäivärahaoikeuden perusteella.

Työssäoloehto voi kertyä työllistymistä edistävän palvelun aikana normaalisti esim. osa-aikatyössä. Mikäli työssäoloehto täyttyy uudelleen omaehtoisten opintojen tai työvoimakoulutuksen aikana, alkaa ansiopäivärahan enimmäisaika alusta vasta koulutusjakson päätyttyä. Koska ansiopäivärahaoikeutta ei ole mahdollista uusia kesken koulutusjakson, kannattaa tarkistaa ennen koulutuksen aloittamista, miten pitkälle ansiopäivärahan enimmäismaksuaika riittää. Enimmäismaksuajan päätyttyä voit hakea Kelasta työmarkkinatukea.

Ansiopäivärahan rajoitukset

Ansiopäivärahaa ei makseta, jos:

• olet alle 17-vuotias tai olet täyttänyt 65 vuotta
• et ole ollut vielä työttömyyskassan jäsen 26 viikkoa
• et ole täyttänyt 26 viikon työssäoloehtoa työttömyyskassan jäsenyysaikana
• et ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon
• olet päätoiminen opiskelija *
• olet päätoiminen yrittäjä *
• työllistyt päätoimisesti omassa työssäsi (esimerkiksi omaishoitaja) *
• saat työnantajan maksamaa irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta
• olet ase- tai siviilipalveluksessa
• suoritat vankeusrangaistusta
• olet sairaalahoidossa tai muussa vastaavassa laitoshoidossa

*) Näissä tilanteissa TE-toimisto arvioi tilanteen työttömyysturvalain säännösten perusteella ja antaa työttömyyskassalle lausunnon, jonka perusteella työttömyyskassa antaa hylkäävän päätöksen ansiopäivärahasta.

Päivärahaan ei ole oikeutta myöskään ajalta, jolta saat:

• äitiys-, isyys-, tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa tai olet hoitovapaalla
• sairaus- tai osasairauspäivärahaa
• työttömyyseläkettä tai luopumiseläkettä
• työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa
• vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työuraeläkettä
• kokoaikatyöhön perustuvaa vuosiloma-ajan palkkaa tai olet palkattomalla virkavapaalla
• irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta tai muuta työsuhteen päättymiseen liittyvää taloudellista etuutta työnantajalta
• yli kaksi viikkoa kestäneen työsuhteen päätyttyä lomakorvausta, joka jaksotetaan. Jaksotusajalta ei ole oikeutta ansiopäivärahaan

Poikkeus: Jos olet työsuhteessa ja olet saanut enimmäisajan (300 päivää) Kelan sairauspäivärahaa, ja olet edelleen työkyvytön eikä työnantajalla ole tarjota työkykyäsi vastaavaa työtä, on sinulla oikeus työttömyysetuuteen, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:

• et saa työnantajalta kokoaikaiseen työhön perustuvaa täyttä sairausajan palkkaa tai osapalkkaa
• työkyvyttömyyseläkehakemuksesi on hylätty tai vireillä
• olet ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon

Liitä tällöin hakemukseesi kopio Kelan päätöksestä sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisestä, työnantajan todistus siitä, ettei sillä ole tarjota työkykyäsi vastaavaa työtä sekä kopio työkyvyttömyyseläkkeen hakemista koskevista asiakirjoista.

Katso myös kohta Sosiaalietuuksien vaikutus.

Lomakorvauksen jaksotus

Lomakorvaus jaksotetaan, jos se maksetaan sellaisesta yli kaksi viikkoa kestäneestä kokoaikatyöstä, joka päättyy 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Lomakorvauksen jaksotus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Jos työnantaja maksaa työsuhteen päättyessä lomakorvausta pitämättömistä vuosilomista, jaksotetaan lomakorvaus, jolloin ansiopäivärahan maksaminen estyy jaksotusajalta.

Lomakorvauksen jaksotusaika alkaa lähtökohtaisesti työsuhteen päättymisestä. Jaksotus tapahtuu laskennallisen päiväpalkan perusteella. Jaksotusaika lasketaan jakamalla lomakorvauksen määrä päiväpalkalla, jolloin saadaan jaksotuspäivien lukumäärä. Jaksotuksessa huomioidaan vain arkipäivät (ma-pe).

Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät voi kulua yhtä aikaa, joten jaksotusajan jälkeen voi tulla vielä asetettavaksi omavastuuaika, jonka ajalta päivärahaa ei makseta. TE-toimiston asettama karenssi ja lomakorvauksen jaksotus voivat sen sijaan kulua yhtä aikaa.

Osa-aikatyöstä tai enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan päivärahassa maksupäivän perusteeella.

Ansiopäivärahan kesto

Ansiopäivärahakauden kesto riippuu iästäsi ja työhistoriasi kestosta työttömyyden alkaessa.

Päivärahaa voidaan maksaa

• 300 työttömyyspäivältä, jos sinulla on ollut työhistoriaa tasan 3 vuotta tai vähemmän
• 400 työttömyyspäivältä, jos sinulla on ollut työhistoriaa yli 3 vuotta
• 500 työttömyyspäivältä, jos olet täyttänyt työssäoloehdon sen jälkeen, kun olet täyttänyt 58 vuotta ja jos sinulla on ollut vähintään 5 vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden aikana

Kolmen vuoden työhistoriaa laskettaessa huomioon voidaan ottaa mukaan kaikki yli 17-vuotiaana tehdyt palkkatyösi.

Viiden vuoden työhistoriaa laskettaessa enimmäisaikaa koskevan ikäedellytyksen ja viiden vuoden työhistorian tulee olla täyttynyt ennen työssäoloehdon täyttymistä. Työhistoriaksi lasketaan kaikki se työ, josta sinulle on karttunut eläkettä palkansaajana tai yrittäjänä 18-vuotiaasta lukien.

Päivärahan enimmäisajan päätyttyä voit hakea Kelasta työmarkkinatukea.

Päivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa (ma-pe, myös arkipyhät). Ollessasi kokonaan työttömänä enimmäisaikalaskuriin kertyy yksi päivä/maksettu päivä. Jos saat soviteltua päivärahaa, kertyy enimmäisaikalaskuriin päiviä samassa suhteessa kuin mitä maksettu päiväraha on täyteen päivärahaan verrattuna

Ikääntyvillä työnhakijoilla voi enimmäiskeston täytyttyä olla oikeus ansiopäivärahan lisäpäiviin. Lue lisäpäiväoikeudesta Ikääntyvän työttömyysturva(avautuu uuteen ikkunaan) -osiosta.