Vuorottelukorvauksen suuruus ja vaadittava työhistoria

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon.

Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltävien 52 viikon tai 12 täyden kuukauden veronalaisista ansiotuloista, pois lukien lomaraha ja mahdollinen lomakorvaus. Palkkakertymästä vähennetään myös lakisääteistä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua vastaava osuus. Vuonna 2022 vähennys on 4,29%.

Arvioi vuorottelukorvauksesi määrä osoitteessa www.tyj.fi.

Vuorotteluvapaalle jäädessäsi sinun tulee täyttää 20 vuoden työhistoriavaatimus ennen vapaalle jäämistä.

Työhistoriatiedot on hyvä selvittää heti aluksi, koska työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa vuorotteluvapaata koskevan lausunnon ja hakija aloittaa vuorotteluvapaan jo ennen kuin työttömyyskassa tutkii vuorottelukorvauksen maksamisen edellytykset. Jos tällöin ilmenee, että työssäoloaikasi ei riitä, ei myöskään etuutta makseta. Erityisen tärkeää työhistorian ennakkoselvittäminen on, jos olet epävarma, täyttyykö vähimmäisvaatimus eli 20 vuotta työhistoriaa.

Työhistorian riittävyyden selvittämistä on itse pyydettävä Opettajien Työttömyyskassalta, ja pyynnön voit esittää kirjallisesti Openetin kautta, kirjeellä tai sähköpostilla. Siinä tulee mainita syntymäaika, vuorotteluvapaan suunniteltu alkamisajankohta sekä voimassa oleva kotiosoite. Työttömyyskassa pyytää suoraan Eläketurvakeskukselta (ETK) eläkerekisteritiedot vuorotteluvapaalaissa vaaditun työhistorian laskemista varten.

Työhistoriaksi lasketaan kaikki se työ, josta sinulle on karttunut eläkettä palkansaajana tai yrittäjänä 18-vuotiaasta lukien. 31.12.2006 asti työhistoria lasketaan eläkerekistereistä työsuhteiden keston perusteella, mukaan lukien myös alle 18-vuotiaana tehty työ. 1.1.2007 lukien työhistoria kertyy vuosiansioiden perusteella, ei kalenteriaikana.

Ulkomailla tehty työ voidaan nykyisin laskea mukaan vuorotteluvapaan perusteena olevaan työhistoriaan. Tämä koskee kuitenkin vain toisessa EU-maassa, ETA-alueella tai muussa sopimusmaassa tehtyä työtä. Lisäksi lähetettynä työntekijänä tehty työ suomalaisen työnantajan palveluksessa luetaan työhistoriaan riippumatta siitä, missä maassa työ on tehty. Toisessa EU- tai ETA-maassa tehty työ osoitetaan työntekovaltion viranomaisen antamalla todistuksella. Lähetettynä työntekijänä tehty työ näkyy suoraan ETK:n rekisterissä.

Työhistorian riittävyyttä laskettaessa työhistoriaan rinnastetaan myös työsuhteen aikainen ns. perhevapaiden aika (äitiys- ja isyysloma sekä hoitovapaa) niiltä osin, kun perhevapailta ei ole kertynyt eläkettä. Myös varusmies- ja siviilipalvelusaika huomioidaan työhistoriaa laskettaessa. Perhevapaita ja varusmies- tai siviilipalveluaikaa eli nk. rinnasteista aikaa voi työhistoriaan sisältyä enintään neljännes eli 5 vuotta.

Vuorotteluvapaata uusittaessa uutta työhistoriaa tulee olla 5 vuotta (60 täyttä kalenterikuukautta) aikaisemman vapaan päättymisestä. Työttömyyskassa tarkastaa työhistoriavaatimuksen ETK-rekisteristä. 1.1.2007 lukien työhistoria kertyy vuosiansioiden perusteella, ei kalenteriaikana.