Syksyn 2024 lakimuutoksia – mikä kaikki muuttuu?
Syyskussa 2024 astuu voimaan useita eri lakimuutoksia, joilla voi olla vaikutusta jäsentemme ansiopäivärahaoikeuteen ja sen määrään
Syyskuussa 2024 astuu voimaan useita eri lakimuutoksia, joilla voi olla vaikutusta jäsentemme ansiopäivärahaoikeuteen ja päivärahan määrään. Käymme tässä uutisessa läpi, mitä muutoksia on tulossa, ja mitä vaikutuksia niillä on. Annamme käytännön esimerkkejä muun muassa uudesta euroistetusta työssäoloehdosta ja ansiopäivärahan porrastamisesta.
Huomioithan, että kyseessä ovat kuitenkin esimerkit ja ansiopäivärahaoikeuteen vaikuttaa moni muukin seikka. Oikeus ansiopäivärahaan ja sen määrä voidaan aina tutkia viimekädessä vasta hakemuksen, liitteiden ja TE-toimiston antaman lausunnon perusteella.
Työssäolo- ja jäsenyysehdon piteneminen
2.9.2024 astuu voimaan lakimuutos, jonka myötä työssäoloehdon pituus tuplaantuu, eli sen pituus muuttuu 26 viikosta 12 kalenterikuukauteen. Samalla myös jäsenyysehto muuttuu 26 viikosta 12 kuukauteen.
Työssäoloehdon pidentyminen tarkoittaa sitä, että jatkossa oikeus ansiopäivärahaan edellyttää, että työttömyyskassan jäsenyysaikana työssäoloehtoa on kertynyt 12 kalenterikuukauden edestä. Tarkastelujakson pituus ei sen sijaan ole muuttunut, vaan työssäoloehdon tulee kertyä 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä.
Tätä 12 kalenterikuukauden työssäoloehtoa sovelletaan, jos päivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan huomioida työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuulta 2024 tai sen jälkeen. Poikkeuksena tästä on, jos työssäoloehto on täyttynyt työstä, joka on järjestetty työllistämisvelvoitteen perusteella ja jos kyseinen työ tai palvelu on alkanut viimeistään 1.9.2024.
Kannattaa myös huomioida, että jos olet jo aikaisemman työttömyysjakson alkaessa ja aikaisemman lain voimassaollessa täyttänyt 26 viikon työssäloehdon, voidaan ansiopäivärahan maksamista jatkaa tuon ansiopäivärahakauden mukaisena, jos uusi 12 kalenterikuukauden työssäoloehto ei vielä täyty uudelleen työttömäksi jäädessäsi. Tämä toki edellyttää, että päivärahaoikeuden muut edellytykset täyttyvät. Lue alta esimerkki tällaisesta ja kahdesta muusta tilanteesta 12 kalenterikuukauden työssäoloehdon osalta.
Teemu on ollut työttömyyskassan jäsen 1.1.2024 alkaen. Hän on määräaikaisessa kokoaikatyössä ajalla 1.1.2024 – 31.3.2025, eli hän jää työttömäksi 1.4.2025 alkaen.
Teemu hakee ansiopäivärahaa 1.4.2025 alkaen. Hänen 12 kalenterikuukauden työssäoloehtonsa täyttyy hänen jäsenyysaikanaan. Myös muut päivärahaoikeuden edellytykset täyttyvät hänen kohdallaan, joten Teemulla on oikeus ansiopäivärahaan.
Matti aloittaa ensimmäisen työsuhteensa 1.8.2024 ja hän liittyy samalla työttömyyskassan jäseneksi. Matin määräaikainen työsuhde on ajalla 1.8.2024 – 31.5.2025. Matti jää työttömäksi 1.6.2025 alkaen ja hakee kassasta päivärahaa.
Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaoikeus edellyttää, että 12 kalenterikuukauden työssäoloehto kertyy jäsenyysaikana ja lisäksi 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä, joten Matti ei voi saada ansiopäivärahaa kassasta 1.6.2025 alkaen. Matti voi hakea tällöin työttömyysetuutta Kelasta.
Anna on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi 1.8.2023. Hän oli kokoaikaisessa työsuhteessa ajalla 1.8.2023 – 2.6.2024. Anna jäi työttömäksi ja haki ansiopäivärahaa kesän ajalta 3.6.2024 alkaen. Hänen työssäoloehtonsa (tuolloin 26 viikkoa) täyttyi tuosta kokoaikaisesta työsuhteesta ajalla 1.8.2023 – 2.6.2024. Annalla alkaa kesäkuussa 2024 uusi ansiopäivärahakausi (300, 400 tai 500 päivän enimmäiskesto) ja hän alkaa kerryttää uutta työssäoloehtoa.
Anna on kesän 2024 työttömänä. Hän aloittaa uuden määräaikaisen kokoaikatyön ajalla 1.8.2024 – 31.5.2025. Anna jää työttömäksi 1.6.2025 alkaen. Nyt työssäoloehdon pituus on muuttunut 12 kalenterikuukauteen. Uusi ansiopäivärahakausi on alkanut kesäkuussa 2024, ja Annalle ei ole ehtinyt kertyä työssäoloehtoa 12 kalenterikuukautta kesäkuun 2024 ja toukokuun 2025 välillä.
Annalle voidaan kuitenkin maksaa ansiopäivärahaa kesäkuussa 2024 alkaneen ansiopäivärahakauden perusteella, jos muut päivärahaoikeuden edellytykset täyttyvät. Eli päivärahaa voitaisiin maksaa tuon kesän 2024 päivärahan mukaisena ja kesällä 2024 alkaneeseen enimmäiskestolaskuriin.
Kannattaa myös huomioida, että jos olet jo aikaisemman työttömyysjakson alkaessa ja aikaisemman lain voimassaollessa täyttänyt 26 viikon työssäloehdon, voidaan ansiopäivärahan maksamista jatkaa tuon ansiopäivärahakauden mukaisena, jos uusi 12 kalenterikuukauden työssäoloehto ei vielä täyty uudelleen työttömäksi jäädessäsi
Työssäoloehdon euroistaminen
Työssäoloehdon pitenemisen lisäksi työssäoloehto muuttuu tuloperusteiseksi eli se euroistetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa työssäoloehto kertyy työstä maksetun palkan perusteella. Syyskuuhun 2024 saakka työssäoloehto kertyy tehtyjen työtuntien perusteella.
Jatkossa ei siten enää seurata viikkokohtaista työtuntien määrää vaan sen sijaan edellytetään, että henkilölle on maksettu palkkaa kuukaudessa tietyn minimipalkan verran, jotta työ täyttää työssäoloehtoa. Kyseinen minimipalkka on 930,00 euroa kalenterikuukauden aikana. Työssäoloehto voi kertyä myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina, jos kalenterikuukauden aikana on maksettu palkkaa vähintään 465,00 euroa, mutta vähemmän kuin 930,00 euroa. Kaksi erillistä puolikasta työssäoloehtokuukautta voivat tällöin muodostaa yhden työssäoloehtokuukauden.
Työssäoloehtoon luettavaksi tuloksi huomioidaan vakiintunut palkkatulo. Lisäksi palkan on oltava edelleen työehtosopimuksen mukainen tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1399 euroa kuukaudessa (vuoden 2024 taso).
Työssäoloehdon täyttymisessä palkkatulo kohdistetaan lähtökohtaisesti sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana palkka on maksettu. Tämän johdosta päivärahaoikeus ei voi alkaa kesken kuukauden, jos viimeinenkin työssäolokuukausi tarvitaan mukaan työssäoloehtoon ja jos päättyvän työsuhteen palkka maksetaan vasta työsuhteen päättymistä seuraavana kuukautena. Alla on kaksi esimerkkiä palkanmaksupäivän vaikutuksesta päivärahaoikeuden alkamiseen.
Esimerkki 1: Palkanmaksupäivä työntekokuukauden aikana
Marilla on määräaikainen työsuhde ajalla 1.1.2025 – 15.12.2025. Palkka maksetaan hänelle aina samana kuukautena, jonka aikana työ on tehty (esimerkiksi joulukuun palkka maksetaan joulukuussa). Marin kuukausipalkka on 3000 euroa.
Joulukuussa Marille maksetaan joulukuun ajalta puolikas kuukausipalkka 1500 euroa, eli myös joulukuulta Marille kertyy kokonainen työssäoloehtokuukausi. Marin päivärahaoikeus voisi alkaa tällöin 16.12.2025.
On kuitenkin huomioitava, että jos Mari on ollut työttömyyskassan jäsen vasta 1.1.2025 alkaen, oikeus päivärahaan voi syntyä vasta 1.1.2026 alkaen, kun 12 kuukauden jäsenyysedellytys täyttyy.
Esimerkki 2: Palkanmaksupäivä työntekokuukautta seuraavan kuukauden aikana
Minnalla on määräaikainen työsuhde ajalla 1.1.2025 – 15.12.2025. Hänen kohdallaan viimeinenkin työssäolokuukausi tarvitaan mukaan työssäoloehtoon, jotta oikeus päivärahaan voi syntyä.
Palkka maksetaan hänelle aina työntekokuukautta seuraavan kuukauden aikana (esimerkiksi joulukuun 2025 palkka maksetaan tammikuussa 2026). Minnan kuukausipalkka on 3000 euroa.
Minnan joulukuun puolikas kuukausipalkka 1500 euroa maksetaan tammikuun puolella. Minnan työssäoloehto täyttyy tällöin vasta 31.1.2026, joten oikeus ansiopäivärahaan voi syntyä vasta 1.2.2026 alkaen.
Sampo on 1.1.2025 alkaen osa-aikaisessa työsuhteessa. Palkanmaksupäivä on aina saman kuukauden aikana, jonka aikana työ tehdään. Sampon kuukausipalkka on joka toinen kuukausi 1000 euroa ja joka toinen kuukausi 900 euroa. Kuukausipalkkaa maksetaan 1000 euroa tammikuussa, maaliskuussa ja niin edelleen. Vastaavasti 900 euron kuukausipalkkaa maksetaan helmikuussa, huhtikuussa ja niin edelleen.
Niiltä kalenterikuukasilta, joiden aikana palkkaa maksetaan 1000 euroa, täyttyy koko kuukauden työssäoloehto. Niiltä kuukausilta, joiden aikana palkkaa maksetaan 900 euroa, täyttyy vain puolikkaita työssäoloehtokuukausia.
12 kalenterikuukauden työssäoloehto täyttyy Sampon kohdalla huhtikuussa 2026 (kokonaiset kuukaudet täyttyvät tammi-, maalis-, touko-, heinä-, syys-, marras-, tammi- ja maaliskuulta = 8 kuukautta. Puolikkaita kuukausia kertyy ko. ajalla helmi-, huhti-, kesä-, elo-, loka-, joulu-, helmi ja huhtikuulta = 4kk).
Sampon kohdalla oikeus ansiopäivärahaan voi syntyä aikaisintaan 1.5.2026 alkaen.
Päivärahan tason porrastaminen
Täyden ansiopäivärahan määrä on tällä hetkellä samansuuruinen koko enimmäiskeston ajan. Syyskuussa 2024 astuu voimaan lakimuutos, joka koskee ansiopäivärahan tason porrastamista.
Porrastamisella tarkoitetaan sitä, että ansiopäivärahan määrä laskee työttömyyden edetessä seuraavalla tavalla:
- 80% tasolle, 40 etuuspäivän jälkeen
- 75% tasolle 170 etuuspäivän jälkeen
Ansiopäivärahan määrä olisi kuitenkin aina vähintään peruspäivärahan suuruinen.
Porrastusta sovelletaan, kun päivärahaa maksettaisiin 2.9.2024 tai sen jälkeen tehdyn työn perusteella. Porrastaminen ei siten vaikuttaisi jo alkaneeseen ansiopäivärahakauteen.
Jos hakijalle maksetaan alennettua soviteltua päivärahaa, kertyy porrastuslaskuri hitaammin. Alennettu soviteltu päiväraha muunnetaan täysiksi alennetuiksi päivärahapäiviksi, jotka kerryttävät enimäisaikaa ja porrastuslaskuria.
Voit arvioida porrastuksen vaikutusta päivärahan määrään Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kotisivuilla olevalla laskurilla.
Ville on ollut kokoaikaisessa työsuhteessa ajalla 1.1.2024 – 31.12.2024 ja hän jää työttömäksi 1.1.2025 alkaen. Lomakorvauksen jaksotuksen ja omavastuuajan jälkeen Villelle aletaan maksaa ansiopäivärahaa 29.1.2025 alkaen. Villen täyden ansiopäivärahan määrä on 75,00 euroa päivässä.
Ensimmäiset 40 työttömyyspäivää, eli ajalla 29.1.2024 – 25.3.2024 Villelle maksetaan täyttä ansiopäivärahaa. Tämän jälkeen ansiopäivärahan määrä alenee 80% tasolle, eli ensimmäisen porrastuksen jälkeen päivärahan määrä on 60,00 euroa päivässä.
Kun ansiopäivärahaa on maksettu yhteensä 170 työttömyyspäivältä, porrastetaan ansiopäivärahan määrä 75% tasolle alkuperäisestä täyden ansiopäivärahan määrästä. Toisen porrastuksen jälkeen Villen päivärahan määrä on 56,25 euroa päivässä.
Tiivistettynä, Villen ansiopäivärahan määrä on työttömyyden edetessä seuraava:
- 75,00 euroa päivässä ajalla 29.1.2025 – 25.3.2025 (täysi päiväraha päivärahaoikeuden ensimmäiset 40 maksupäivää)
- 60,00 euroa päivässä ajalla 26.3.2025 – 23.9.2025 (80% täydestä päivärahasta 40 päivärahapäivän jälkeen 170 maksupäivään asti)
- 56,25 euroa päivässä 24.9.2025 alkaen (75% täydestä päivärahasta 170 maksupäivän jälkeen)
Maijan työsuhde päättyi 2.6.2024 ja hän haki päivärahaa 3.6.2024. Maijan työssäoloehto täyttyi 2.6.2024 ja päivärahaa alettiin maksaa lomakorvauksen jaksotuksen ja omavastuuajan jälkeen 1.7.2024 alkaen.
Maija aloittaa kokoaikaisen sijaisuuden 1.8.2024 ja sijaisuus kestää 31.12.2024 saakka. Jäädessään työttömäksi 1.1.2025 alkaen Maijan 12 kalenterikuukauden työssäoloehto ei ehdi täyttyä uudelleen, joten ansiopäivärahan maksamista voidaan jatkaa edellisen ansiopäivärahakauden mukaisena (eli edellisen täyden päivärahan suuruisena ja edelliseen enimmäiskestolaskuriin).
Koska päivärahaa ei nyt makseta 2.9.2024 tai sen jälkeen tehdyn työn perusteella, vaan jo kesällä 2024 alkaneen päivärahakauden perusteella, ei ansiopäivärahan tason porrastaminen vielä koske Maijaa, ja hänelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa täytenä koko enimmäiskeston (300, 400 tai 500 päivää) ajan, jos muut edellytykset täyttyvät.
Sini hakee soviteltua päivärahaa ajalta 1.1.2025 – 31.1.2025. Hänen täysi ansiopäivärahansa on 100,00 euroa päivässä. Sinin päivärahaa on alennettu 80% tasoon, joten päivärahan määrä on nyt 80,00e/pv.
Sinille maksetaan kuukauden sovittelujakson aikana soviteltavaa tuloa 500,00 euroa. Tulosta 250,00e vähentää päivärahan määrää (250,00e / 21,5 = 11,63 euroa päivässä).
Koska sovittelussa työtulon vähennys tehdään alennettuun päivärahaan, on sovitellun päivärahan määrä tammikuussa 80,00e/pv – 11,63e/pv = 68,37 euroa päivässä.
Sinille maksetaan tammikuulta 2025 päivärahaa yhteensä 23 * 68,37e = 1572,51 euroa. Enimmäiskestolaskuriin ja porrastuslaskuriin kertyy tammikuulta 2025 yhteensä:
1572,51e / 80e = 19 päivää
Palkkatukityö
Aikaisemmin palkkatukityö kerrytti työssäoloehtoa 75 %:lla kestostaan. Esimerkiksi 26 viikon työssäoloehdon täyttymiseen vaadittiin 35 viikkoa palkkatukityötä.
2.9.2024 alkaen palkkatukityö kerryttää työssäoloehtoa vain, jos se on myönnetty alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi.
Tällöin työssäoloehto alkaa kuitenkin kertyä vasta sen jälkeen, kun palkkatukityötä on kestänyt 10 kuukautta. Tämän palkkatukityön ”jatkokauden” ajalta työssäoloehtoon lasketaan mukaan 75%. Palkkatukityön 10 ensimmäistä kuukautta, jotka eivät kerrytä työssäoloehtoa, pidentävät työssäoloehdon tarkastelujaksoa.
Ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen
Useista ikään perustuvista poikkeuksista luovutaan syyskuun lakimuutosten yhteydessä. Lakimuutoksen jälkeen:
- 57 vuotta täyttäneet eivät enää voi päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka aikaisemmin takasi heille työpaikan
- 58 vuotta täyttäneen ansiopäivärahan tasoa ei enää suojata
- 60 vuotta täyttäneet eivät enää voi täyttää työssäoloehtoa työllistymistä edistävässä palvelussa
Työllistämisvelvoitteen lakkaaminen
Työllistämisvelvoitteella tarkoitetaan tilannetta, jossa 60 vuotta täyttänyt työnhakija on aloittanut TE-palvelun tai työn, johon hänet on työllistetty työllistämisvelvoitteen perusteella. Tällöin hakijalle on voitu lukea palvelun aika työssäoloehtoon ja ansiopäivärahaa on voitu maksaa palvelun ajan enimmäisajan estämättä.
Nyt tämä työllistämisvelvoite lakkaa, jos velvoite alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen
Jos työ tai palvelu on järjestetty viimeistään 1.9.2024 alkaneen velvoitteen perusteella, työssäolovelvoitteeseen liittyviä päivärahan tason suojia ja työn tai palvelun kerryttämistä koskevia säännöksiä vielä sovelletaan. Tällöin myös työssäoloehdon pituus on kuusi kuukautta.
Ansiopäivärahan tason suojaus 58 vuotta täyttäneillä
Jatkossa 58 vuotta täyttäneen hakijan päivärahan tasoa ei enää suojata. Ennen päivärahan tasoa on suojattu siten, että jos 58 vuotta täyttäneellä henkilöllä täyttyy työssäoloehto uudelleen, ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa ei ole laskettu uudelleen, ellei palkka ole noussut.
60 vuotta täyttäneet ja TE-palvelu
Jatkossa 60 vuotta täyttäneet eivät enää voi kerryttää työssäoloehtoa TE-palvelussa. Lisäksi luovutaan säännöstä, jonka mukaan ansiopäivärahaa voidaan maksaa tällaisessa tilanteessa enimmäisajan täyttymisen jälkeen ja jonka mukaan päivärahan määrä pysyy ennallaan, jos työssäoloehto on täyttynyt osin tällaisen TE-palvelun perusteella
