Muutosturvamalli ja lisäpäivien poistuminen

Lakimuutoksen myötä lisäpäivistä luovutaan asteittain ja tilalle tulee muutosturvamalli 55 vuotta täyttäneille. Lisäpäivistä luovutaan asteittain siten, että vuosina 1963 ja 1964 syntyneillä ikäraja nousee vuodella ja lisäpäiväoikeus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Uudistus vaikuttaa täten ansiopäivärahaoikeuteen vuodesta 2025 alkaen, jolloin vuonna 1963 syntyneet saavuttavat 62 vuoden ikärajan. Vuonna 2030 lisäpäivien maksaminen loppuu kokonaan.

Tilalle tulee muutosturvamalli, joka otetaan käyttöön 1.1.2023 alkaen 55 vuotta täyttäneille. Muutosturvamallin piiriin kuuluvilla on oikeus:

• yhden kuukauden palkkaa vastaavaan muutosturvarahaan,
• korkeintaan 6 kuukautta kestävään muutosturvakoulutukseen, jonka arvo vastaa enintään 2 kuukauden palkkaa ja
• 5 päivää tavallista pidempään työllistymisvapaaseen

Muutosturvamallin piiriin kuuluminen edellyttää, että:

• sinut on irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä 1.1.2023 tai sen jälkeen,
• olet täyttänyt 55 vuotta irtisanomiseen mennessä,
• olet ollut irtisanomiseen mennessä saman työnantajan palveluksessa vähintään 5 vuotta
• olet ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi 60 päivän kuluessa irtisanomisesta

Sovittelua koskevat muutokset

Ansiopäivärahan sovitteluun on myös tulossa muutoksia. 1.1.2023 alkaen

1) Erityisestä sovittelujaksosta ja laskennallisesta työtulosta luopuminen

1.1.2023 alkaen ei sovittelussa käytetä enää erityistä sovittelujaksoa ja laskennallista työtuloa. Sovittelujakso on jatkossa aina joko neljä kalenteriviikkoa tai kuukausi, ja kaikki jaksolla maksettu soviteltava työtulo huomioidaan sovittelussa, vaikka tuloa olisi maksettu päivänä, jolta ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Erityinen sovittelujakso ja laskennallinen työtulo ovat olleet poissa käytöstä väliaikaisen lakimuutoksen myötä jo 11.5.2020 alkaen, mutta nyt laki sen osalta on muuttunut toistaiseksi.

2) Työtulojen ja -tuntien jakaminen vaikuttamaan niin monelle sovittelujaksolle kuin miltä palkka on maksettu

Soviteltava palkkatulo ja työtunnit jaksotetaan vaikuttamaan yhtä monelle sovittelujaksolle myös siinä tapauksessa, että sovittelujaksolla maksetaan normaalista palkanmaksujaksosta poiketen palkkaa kuukautta pidemmältä ajalta (palkkojen ei siis tarvitse välttämättä olla maksettu samana palkanmaksupäivänä).

3) Lyhennetylle työpäivälle lomautettujen työaikatarkastelu siirtyy jatkossa sovittelujaksoittaiseksi

Lyhennetyllä työviikolla lomautettujen työaikatarkastelu suoritetaan edelleen kalenteriviikkokohtaisesti.

4) Työajan poikkeuksellinen arviointi

Oikeus soviteltuun päivärahaan voi syntyä, jos työaika on enintään 80% alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jatkossa soviteltuun päivärahaan voi olla oikeus, jos työn luonteesta ja olosuhteista voidaan päätellä, ettei kokoaikatyön 80% raja ylity. Tilanne voi koskea esimerkiksi joitain provisiopalkkaisia tai kotityöntekijöitä. Työnantajan selvitys työajasta on lähtökohtaisesti riittävä osoitus työaikarajan alittamisesta, vaikka työaikaa ei tarkasti valvottaisi. Pelkkä palkkatulojen vähyys ei ole riittävä peruste osa-aikaisuuden päättelemiseksi.

Näitä muutoksia sovelletaan hakujaksoihin, jotka alkavat 1.1.2023 tai sen jälkeen. Työajan poikkeuksellista arviointia voidaan kuitenkin soveltaa vaikka hakemus saapuisi kassaan jo ennen lain voimaantuloa.

Lisäksi tekijänoikeuskorvausten sovitteleminen on lakkaamassa 1.1.2023 alkaen. Kerromme tästä tarkemmin myöhemmin.

Työnhakijan opiskelumahdollisuuksien parantaminen työnhaun ohella

Jatkossa työttömyysturvalla voi vapaasti opiskella muita kuin työttömyysturvalaissa määriteltyjä opintoja työttömyysetuutta menettämättä. Opinnoista ei myöskään tällöin tarvitse ilmoittaa TE-toimistoon tai kuntaan, eikä TE-toimisto tai kunta tee kyseisiin opintoihin liittyvää selvitystyötä työnhakijan hakiessa työttömyysetuutta. Tällaisia opintoja ovat muun muassa erilaiset lyhyehköt kurssit ja koulutukset, pätevöitymiskoulutukset ja opinnot kansalaisopistossa.

Lisäksi avoimessa korkeakoulussa suoritettavien opintojen pää- ja sivutoimisuutta ei arvioida, jos opintojen kesto on yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään 3kk ja opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti.

Jatkossa kuuden kuukauden lyhytkestoisiksi opinnoiksi voidaan hyväksyä myös opinnot, joiden jäljellä oleva kesto on enintään 6 kuukautta.

Lakimuutoksen myötä myös omaehtoisia opintoja suorittavat siirtyvät normaalin työnhakuvelvollisuuden piiriin. Tähän ovat kuitenkin poikkeuksena koulutusta vailla olevat henkilöt, joiden työnhakuvelvoite on edelleen 3 työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.

Lisätietoja opintojen vaikutuksesta ansiopäivärahaoikeuteen voit tiedustella TE-toimistosta tai kunnasta.

Näiden lakimuutosten lisäksi myös palkkatukeen on tulossa muutoksia, joista tiedotamme myöhemmin. Muista vuoden aikana mahdollisesti tulevista lakimuutoksista tiedotamme, kun asia on ajankohtainen.