Osittainen työllistyminen ja sen perusteella maksettu soviteltu ansiopäiväraha ovat lisääntyneet jäsenillämme. Siksi sovitellusta päivärahasta tiedottaminen on koko ajan tärkeämpää. 
Soviteltuun päivärahaan liittyy myös monia uskomuksia, epäilyjä ja virhekäsityksiäkin. Haluamme nostaa esiin eräitä käsityksiä, joihin törmäämme julkisessa keskustelussa ja myös ajoittain jäsenpalvelussamme. Yksi väite liittyy opetustyöhön, kaikki muut koskevat kaikkia vakuuttamiamme aloja ja ovat yleispäteviä. 

1. Jos palkkani ylittää päivärahan ns. suojaosan, kärsin taloudellisesti tappiota. 

”Ei kannata tienata enemmän kuin suojaosan verran.” Tuttu väite, joka nousee esiin julkisessa keskustelussakin. Väite ei mielestämme pidä paikkaansa. Oheinen esimerkki kertoo, miksi. 

Veeran päiväraha kokonaan työttömänä on 1465 euroa kuukaudessa. Hän saa kuukaudessa palkkaa osa-aikatyöstä 800 euroa. Palkka huomioidaan suojaosan 300 euron ylittävältä osalta, huomioitava tulo on 500 euroa. Tästä puolet, 250 euroa, pienentää päivärahaa.

Soviteltu päiväraha lasketaan seuraavasti: puolet suojaosan ylittävästä palkasta vähentää kokonaan työttömän päivärahaa, eli (800 – 300) / 2 = 250. Soviteltu päiväraha on siis 1465 – 250 = 1215 euroa.

• Veeran soviteltu päiväraha ja hänen ansaitsemansa palkka ovat yhteensä 1215 + 800 = 2015 euroa. 
• Jos Veera olisi saanut palkkaa pelkästään suojaosan verran, hänen tulonsa kuukaudessa olisivat olleet vähemmän, 1465 + 300 = 1765 euroa. 
• Kokonaan työttömänä Veera olisi saanut vain 1465 euroa. 

Sovitellussa päivärahassa käsitellään bruttosummia. Veroprosentit kannattaakin tarkistaa sekä palkkaa varten että maksamaamme soviteltua päivärahaa varten (muutosverokortti etuutta varten).

2. Soviteltu päiväraha kuluttaa päivärahani enimmäismaksuaikaa. Haluan säästää päivärahapäiviäni, turvaksi, jos työni päättyykin. En halua hukata päivärahapäiviä. 

Soviteltu päiväraha kuluttaa päivärahan enimmäisaikaa eli tältä osin väite pitää paikkaansa. Päivät kertyvät kuitenkin laskuriin hitaammin kuin kokonaan työttömänä. Tätä kuvaa parhaiten esimerkki: 

Leena saa kuukaudelta soviteltua työttömyyspäivärahaa 500 euroa. Hänen täysi päivärahansa kokonaan työttömänä olisi 50 euroa. Päivärahan enimmäisaikalaskuriin kertyy kuukaudelta vain 10 päivää (500 / 50). 

Lisäksi päivärahakauden alettua tehty palkkatyö kerryttää uusia työviikkoja työssäoloehtoon. Päivärahaoikeus ei siis ole kertaluonteinen oikeus työuran aikana. Tämänkin vuoksi sovitellun päivärahan hakematta jättäminen päivien kulumisen pelossa on tarpeetonta. 

3. Odotan päivärahan hakemisen kanssa mieluummin, että olen kokonaan työtön, koska en halua osa-aikatyön palkkaa huomioitavaksi päivärahani suuruudessa. 

Tämä toiminta perustuu käsitykseen, että osa-aikatyön aika ei vaikuta lainkaan päivärahan suuruuteen, vaan käyttäisimme päivärahan suuruutta laskettaessa kokoaikatyön palkkaa, kun työ päättyy kokonaan. 

Tämä ei pidä paikkaansa. 

Pääsääntö on, että päivärahan suuruus lasketaan välittömästi päivärahan hakemista edeltävistä tuloista edellyttäen, että työssäoloviikot täyttävät työssäoloehdon. Jos viimeisimmät 26 kalenteriviikkoa ennen etuuden hakemista ovat olleet osa-aikatyöviikkoja, päiväraha lasketaan vain ja yksinomaan osa-aikatyön palkasta. Jos esimerkiksi viimeisimmät 20 viikkoa ovat olleet osa-aikatyötä ja sitä ennen olet ollut kokoaikatyössä, kokoaikatyön palkkaa voidaan huomioida vain 6 viikolta ja osa-aikatyön palkkaa 20 viikolta ja niin edelleen. 

4. Sovitellun päivärahan hakeminen on hankalaa. 

Soviteltua päivärahaa haetaan eri tavalla kuin kokonaan työttömän täyttä päivärahaa. Tämä johtuu siitä, että työtunnit ja työtulot pitää ilmoittaa hakemuksessa, ja ne vaikuttavat maksettavan päivärahan suuruuteen. On henkilökohtainen kokemus, onko näiden tietojen ilmoittaminen hankalaa. 

Suosittelemme sovitellunkin päivärahan hakemiseen Openetti-palveluamme, joka tukee myös sovitellun päivärahan hakemista. Lisäksi Openetti auttaa palkkatietojen toimittamisessa. Sen kautta on mahdollista lähettää meille nopeasti liitteet joko hakemuksen mukana tai erillisellä ”sähköiset liitteet ilman hakemusta” -toiminnolla. 

Kuulemme myös mielellämme ehdotuksia siitä, miten Openettiä voisi kehittää paremmin jäseniämme palvelevaksi, soviteltua päivärahaa haettaessakin. 

5. Olen päätoiminen tuntiopettaja, ei minulla ole oikeutta soviteltuun päivärahaan. 

Tämä viimeinen käsitys on opetustehtävissä työskenteleviä jäseniämme koskeva, ja on omien oikeuksien näkökulmasta vaarallinen. Se liittyy siihen ajatukseen, että päätoiminen tuntiopettaja olisi kokoaikatyössä. Näin ei kuitenkaan (välttämättä) ole. Joka tapauksessa päivärahaoikeutta ei koskaan ratkaista nimikkeen perusteella. Päätoiminenkin tuntiopettaja voi hakea meiltä soviteltua päivärahaa ja sitä myös saada.
 
Päivärahaoikeus ratkaistaan päivärahan hakujakson aikana (meillä jäsentemme palkanmaksujakson perusteella usein kuukausi) tehtyjen työtuntien perusteella. Jos keskimääräinen viikkotuntimäärä kuukauden jaksolla on enintään 80 % kyseisen tehtävän täydestä, 100 %:n viikkotuntimäärästä, soviteltua päivärahaa on mahdollista saada. Myös, vaikka nimikkeesi olisi päätoiminen tuntiopettaja. 

Meiltä kysytään usein myös ns. nollasopimuksista ja esimerkiksi työsopimuksista, joissa työaika on määritelty 16–38 tunniksi viikossa. Nämä tilanteet oikeuttavat myös sovitellun päivärahan hakemiseen. Työaikakysymyksissä suosittelemme päivärahahakemuksen tekemistä, jolloin me kassassa tutkimme, syntyykö oikeus soviteltuun päivärahaan. Hakemisessa ei ole mitään väärää, vaikka joutuisimmekin päätöksessä toteamaan, että oikeutta ei työajan takia olekaan. 

Nämä ovat meidän mielestämme ne viisi vaarallisinta virhekäsitystä sovitellusta päivärahasta, joihin työssä törmäämme. Mitä mieltä olet, jäikö listasta pois jokin sellainen kysymys, jota olet itse pohtinut?

Marjaana Maisonlahti
kassanjohtaja
facebook.com/opettajientk

Lisätietoa sovitellusta päivärahasta ja sen hakemisesta löydät kotisivuiltamme kohdasta ”Työllistytkö osittain?”