Tietoa sovitellusta päivärahasta   

Oikeus soviteltuun päivärahaan

Soviteltua päivärahaa maksetaan henkilölle, jolla on työttömyyden aikana tuloja osa-aikai­sesta työstä, enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikaisesta työstä tai sivutoimisesta yritystoiminnasta/omasta työstä. Soviteltua päivärahaa ei voida maksaa, jos keskimääräinen työaika sovittelujakson aikana ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta (opetusalalla yleensä opetus­velvollisuudesta). Yli kaksi viikkoa kestävä yhdenjaksoinen kokoaikatyö samalle työnantajalle hypätään yli, ja päivärahaa maksetaan työn alkamiseen saakka ja jälleen työn päättymisestä lukien normaalia hakujaksoa noudattaen.

Opetusalalla viikonloput ovat yleensä palkallisia, jos työ- tai virkasuhde on voimassa viikonloppuna. Jos palvelussuhde on katkottu ja viikonloput ovat palkattomia, työstä ei muodostu yli kaksi viikkoa kestävää.

X on ollut opetustyössä seuraavasti: 22.9.–3.10. (12 palkallista päivää, päättyy pe) ja 6.10.–10.10. (ma-pe) ja jälleen 13.10.–17.10 (ma-pe). Palkka on mak­settu opetusvelvollisuus + 1 h mukaan, eli kyse on kokoaikatyöstä. X hakee päivärahaa lokakuulta, ja katsoo, että hänelle tulisi maksaa täyttä työttömyys­päivärahaa maanantaista 20.10. alkaen. Ajalle 22.9.–17.10. ei kuitenkaan pal­kattomien viikonloppujen vuoksi muodostu yhtä yhdenjaksoista yli kaksi viik­koa kestävää kokoaikatyötä. Näin ollen lokakuu kuuluu sovittelusäännösten piiriin. Jos työaika ylittää kyseisen neljän viikon sovittelujakson aikana 80 prosenttia kokoaikaisen työn työajasta, päivärahaa ei jää maksettavaksi.

Päivärahan hakeminen

Osa-aikaista työtä tekevälle soviteltu päivä­raha maksetaan (kalenteri)kuukausittain, jos palkanmaksukausikin on kuukausi. Enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä tekevälle soviteltu päiväraha maksetaan samanlaisissa jaksoissa kuin hänen ollessaan kokonaan työttömänä (joko neljän kalenteriviikon jaksoissa tai (kalenteri)kuukausittain). Sivutoimista yritystoimintaa/omaa työtä harjoittavalle hakujakso on myös kuukausi.

Tarvittavat todistukset

Kaikista työttömyyden aikaisista työsuhteista ja palkkatuloista tarvitaan selvitys ennen kuin mahdollista soviteltua päivärahaa voidaan maksaa.  Lopullinen palkkalaskelma ei ole välttämätön, vaan palkan määrän voi selvittää esimerkiksi palkanlaskijan erikseen kirjoittamalla palkkatodistuksella tai muulla luotettavalla selvityksellä tulevan palkan suuruudesta. Tulot täytyy selvittää, vaikka ne jäisivät alle suojaosan (katso kohta Sovitellun päivärahan suuruus).

Sivutoimisen yritystoiminnan tulo sovitellaan mahdollisimman pitkäkestoisen tuloselvityk­sen perusteella. Viimeisin vahvistettu verotus on yleensä lähtökohta silloin, kun yritystoi­minta on jatkunut niin kauan, että yritystoiminnan tulo on jo verotettu henkilökohtaisessa verotuksessa. Tulosta sovitellaan se osa, joka on verotettu ansiotulona. Pääomatuloa ei sovitella. Verotuksessa vahvistettu ansiotulo todennetaan verotuksen erittelyosalla. Vero­tettu tulo muutetaan jakamalla se verovuoteen sisältyvien toimintakuukausien määrällä (12 kk, jos toiminta kestänyt jo koko vuoden). Jos sivutoiminen yritystoiminta on niin uutta, ettei sen tuloa ole vielä verotettu, taikka jos tulo on muuttunut olennaisesti verotuksen vahvistamisen jälkeen, perusteena käytetään mahdollisimman pitkän ajan kirjanpitoon perustuvaa tuloa. Omassa työssä työllistymisestä saatava tulo sovitellaan joko vahvistetun verotuksen, kirjanpidon taikka palkkiolaskelmien perusteella.

Sovitellun päivärahan suuruus

Ansiopäivärahan sovitteluun on vuoden 2014 alusta lukien tullut suojaosa. Työttömyysturvalain mukaan sovittelun piirissä olevan henkilön saamilla tuloilla on vaikutusta ansiopäivärahan määrään vasta suojaosan ylittyessä. Suojaosaa sovelletaan paitsi palkkatuloon myös sovittelun piirissä olevan sivutoimisen yritystoiminnan tai oman työn tuloihin.

Jos hakujakson tulot muodostuvat eri työnantajien maksamista palkoista tai esimerkiksi palkasta ja yritystoiminnan tulosta, kaikki tulot lasketaan yhteen ennen kuin suojaosa vähennetään. Tuloina käytetään aina ennakonpidätyksen alaista tuloa.

Suojaosan määrä riippuu käytettävästä sovittelujaksosta. Jos sovittelujaksona on kuukausi, tulo huomioidaan sovittelussa siltä osin kuin se ylittää 300 euroa. Jos sovittelujaksona on neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso, saadusta tulosta huomioidaan sovittelussa se osa, joka ylittää 279 euroa.

Esimerkki:

A on kuukauden sovittelujaksolla osa-aikatyössä, josta hän saa tuloa yhteensä 800 euroa. Tulot huomioidaan kuukauden sovittelujaksolla suojaosan eli 300 euron ylittävältä osalta, eli huomioitava tulo on 500 euroa. Tästä puolet, eli 250 euroa pienentää päivärahaa.

Sovittelujakson (neljä kalenteriviikkoa tai (kalenteri)kuukausi) aikana ansaittua palkkaa tai sivutoimisen yritystoiminnan tuloa suhteessa etuuteen tarkastellaan kolmen laskusäännön kautta. Yleisin sovitteluratkaisu perustuu laskusääntöön, jonka mukaan suojaosan ylittävistä sovittelu­jakson aikana ansaituista bruttotuloista 50 %:ia vähentää täyttä päivärahaa.

Sovittelujakson yhteenlaskettujen tulojen määrällä on myös ehdoton enimmäismäärä. Säännöksen mukaan soviteltu päiväraha ja sovittelujaksolla ansaittu palkka yhteenlaskettuna eivät saa olla enemmän kuin on henkilön päivärahan perusteeksi vahvistettu palkka. Yhteenlasketut tulot voivat kyllä alittaa enimmäismäärän. Enimmäismäärä tarkastetaan lain sanamuodon mukaisesti sovittelujaksoittain. Sovitellun ansiopäivärahan ehdoton enimmäismäärä saadaan, kun päivärahan perusteena olevasta palkasta vähennetään sovittelujakson aikana ansaittu tulo. Sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäismäärä sisältää myös lapsikorotuksen.

Esimerkki 1, normaali tilanne:

Esitiedot: A on kuukauden sovittelujaksolla osa-aikatyössä, josta hän saa tuloa yhteensä 800 euroa. Tulot huomioidaan kuukauden sovittelujaksolla suojaosan eli 300 euron ylittävältä osalta, eli huomioitava tulo on 500 euroa. Tästä puolet, eli 250 euroa pienentää päivärahaa.

A:n päivärahan perusteena oleva palkka on 2500 euroa ja päiväraha kokonaan työttömänä on 68,14 euroa, eli kuukaudessa keskimäärin 1465,01 euroa.

Vaihe 1: sovitellun päivärahan ehdottoman enimmäismäärän laskeminen. A:n soviteltu päiväraha ja ansaittu palkka voivat olla yhteensä enintään perusteena olevan palkan verran, eli 2500 euroa.

Vaihe 2: A:n soviteltu päiväraha lasketaan seuraavasti. Soviteltu päiväraha lasketaan vähentämällä kokonaan työttömän päivärahasta 50 %:ia suojaosan ylittävästä palkasta, eli 1465,01-[(800-300)/2]=1215,01 euroa kuukaudessa. Kun määrään lisätään A:n ansaitsema palkka kokonaan (kts. vaihe 1), todetaan, että soviteltu päiväraha ja ansaittu palkka ovat yhteensä 1215,01+800= 2015,01 euroa. Määrä ei ylitä sovitellun päivärahan ja palkan yhteismäärän ehdotonta enimmäismäärää, joka on 2500 euroa, joten päiväraha voidaan maksaa soviteltuna perussäännön mukaan.

Minkä verran A:n tulot paranivat: A:n soviteltu päiväraha ja ansaitsema palkka yhteensä ovat 550 euroa paremmat kuin kokonaan työttömänä (vaiheen 2 tulot yhteensä 2015,01 euroa, päiväraha kokonaan työttömänä 1465,01 euroa).

Esimerkki, tulot yhteensä enintään päivärahan perustepalkan verran:

Esitiedot: A on kuukauden sovittelujaksolla osa-aikatyössä, josta hän saa tuloa yhteensä 1800 euroa. Tulot huomioidaan kuukauden sovittelujaksolla suojaosan eli 300 euron ylittävältä osalta, eli huomioitava tulo on 1500 euroa. Tästä puolet, eli 750 euroa pienentää päivärahaa.

A:n päivärahan perusteena oleva palkka on 2500 euroa ja päiväraha kokonaan työttömänä on 68,14 euroa, eli kuukaudessa keskimäärin 1465,01 euroa.

Vaihe 1: sovitellun päivärahan ehdottoman enimmäismäärän laskeminen. A:n soviteltu päiväraha ja ansaittu palkka voivat olla yhteensä enintään perusteena olevan palkan verran, eli 2500 euroa.

Vaihe 2: A:n soviteltu päiväraha lasketaan seuraavasti. Soviteltu päiväraha lasketaan vähentämällä kokonaan työttömän päivärahasta 50 %:ia suojaosan ylittävästä palkasta, eli 1465,01-[(1800-300)/2]=715,01 euroa kuukaudessa. Kun määrään lisätään A:n ansaitsema palkka kokonaan (kts. vaihe 1), todetaan, että soviteltu päiväraha ja ansaittu palkka ovat yhteensä 715,01+1800= 2515,01 euroa. Määrä ylittää sovitellun päivärahan ja palkan yhteismäärän ehdottoman enimmäismäärän, joka on 2500 euroa. Sovitellun päivärahan määrää on siis alennettava niin paljon, että yhteismäärä on enintään mainittu 2500 euroa. Soviteltua päivärahaa voidaan siis maksaa yhteensä enintään 2500-1800=700 euroa.

Minkä verran A:n tulot paranivat: A:n soviteltu päiväraha ja ansaitsema palkka yhteensä ovat 1034,99 euroa paremmat kuin kokonaan työttömänä (vaiheen 2 tulot yhteensä 2500 euroa, päiväraha kokonaan työttömänä 1465,01 euroa).

500 työttömyyspäivärahapäivän enimmäisaikalaskurin kertyminen

Soviteltuna maksettu työttömyyspäiväraha kerryttää työttömyyspäivärahan yleistä enimmäismäärää, eli 500 päivää. Soviteltu työttömyyspäiväraha otetaan enimmäismää­rässä huomioon täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi muunnettuna. Jos esimerkiksi soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan kuukauden ajalta 500 euroa ja täysi työttö­myyspäiväraha on 50 euroa/pv, 500 päivän laskuriin kertyy 500 € : 50 €/pv = 10 päivää.

Työssäoloehdon kertyminen osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä

Työttömyysturvalaki velvoittaa työttömyyskassat seuraamaan työssäoloehdon täyttymistä ja nollaamaan 500 päivän enimmäisaikalaskurin työttömyyspäivät kun työssäoloehto täyttyy. Samassa yhteydessä saattaa tulla asetettavaksi uusi omavastuuaika, jolloin yleensä lasketaan uudelleen myös päivärahan suuruus.