Muutetaan säännöstä siitä, kenen katsotaan työttömyysturvalakia sovellettaessa olevan yrittäjä. Osa tilanteista, joissa henkilön nykyisin katsotaan työllistyvän omassa työssään, jatkossa käsiteltäisiin yritystoimintaa koskevien säännösten perusteella. 

Kyse voi olla esimerkiksi freelance-toiminnasta, jossa ei solmita työsopimusta, eräistä toimeksiantosopimuksista tai sellaisista tilanteista, joissa työsopimuslaissa tarkoitettua työsopimussuhdetta ei ole olemassa. Muutos voi koskea esimerkiksi jäseniämme, jotka toimivat luennoitsijoina tai jotka työllistävät itsensä osuuskunnan kautta. 

Muutoksen vaikutuksista pystymme antamaan lisätietoa, kun hallituksen esityksen käsittely on päättynyt eduskunnassa. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan muutoksella ei kuitenkaan olisi vaikutusta siihen, miten tällaista toimintaa arvioitaisiin päivärahaoikeuden syntymisen kannalta tai milloin toiminnan katsotaan olevan sivutoimista, jolloin jäsenemme voi olla oikeutettu saamaan ns. soviteltua päivärahaa. 

Lisätietoa yritystoiminnasta ja ansiopäivärahasta voimassa olevan lainsäädännön perusteella löydät kotisivuiltamme kohdasta Yritystoiminta ja oma työ.  

2. Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden ja ansiopäivärahaoikeuden syntymisen välistä suhdetta tiivistetään

Muutoksella lisättäisiin työttömyysturvalakiin säännös, jonka perusteella toimitusjohtajalla voi olla oikeus ansiopäivärahaan työttömyyden perusteella. Lomautusta oikeus ei kuitenkaan koskisi. Kansanedustajalla ei olisi oikeutta ansiopäivärahaan, joten myös työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus poistettaisiin. 

3. Muita muutoksia

Ns. eläkeuudistuksen yhteydessä työttömyysturvalaissa otettaisiin kantaa eräiden uusien eläke-etuuksien vaikutukseen ansiopäivärahaa haettaessa. Nämä muutokset tulisivat voimaan vuoden 2017 alusta. Lisäksi työttömyysturvalakiin tehtäisiin eräitä muita toimeenpanoon vaikuttavia muutoksia, mutta näillä muutoksilla ei tämänhetkisen käsityksen perusteella ole vaikutusta jäsentemme asemaan. 

1. Työhistoriavaatimus, vapaan kesto ja vapaan pitäminen

Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys nousisi nykyisestä 16 vuodesta 20 vuoteen. Vapaan enimmäiskesto lyhennettäisiin nykyisestä 360 päivästä 180 kalenteripäivään. Vuorotteluvapaata ei enää jatkossa voisi jaksottaa, vaan koko suunniteltu vapaa olisi pidettävä yhdenjaksoisesti. 

2. Korvauksen määrä

Korvaustasossa korkeammasta korvaustasosta luovuttaisiin, ja jatkossa vuorottelukorvauksen taso olisi 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta kaikilla vuorottelijoilla. 

3. Voimaantulo

Toteutuessaan lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2016. Miten muutokset tulisivat voimaan käytännössä?

Hallituksen esityksessä ehdotetaan seuraavaa voimaantulosäännöstä. 31.12.2015 mennessä alkaneisiin vuorotteluvapaisiin sovellettaisiin nykyistä lakia, joka mahdollistaa vuorotteluvapaan jaksottamisen ja jossa vapaan kesto on enintään 360 päivää. Työhistoriaksi riittää 16 vuotta. Jos työhistoriaa on vähintään 25 vuotta, korvaustaso voisi olla 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta. 

Lisäksi, jos vuorotteluvapaasopimus on tehty ennen lain voimaantuloa eli viimeistään 31.12.2015 JA jos vapaa alkaa viimeistään 31. päivänä maaliskuuta 2016, vapaaseen sovellettaisiin edellä kuvattuja vanhoja säännöksiä. Sekä sopimuksen tekohetkeä että vapaan alkamisajankohtaa koskevien ehtojen on molempien täytyttävä. 

Jos vapaasta on sovittu vasta 1.1.2016 tai sen jälkeen, tai sopimusajankohdasta riippumatta, jos vapaa alkaa 1.4.2016 tai sen jälkeen, vapaaseen sovellettaisiin muuttuneita säännöksiä.